Vampire Prosecutor

Koska olin utelias näkemään millaisesta puusta korealaiset vampyyrit on veistetty, päädyin katsomaan 12-jaksoisen, vuonna 2011 ilmestyneen sarjan Vampire Prosecutor (뱀파이어 검사). Osoittautui, että sarja keskittyy enemmän henkirikosten selvittelyyn ja oikeudenkäynteihin kuin vampyyreihin, mutta onneksi viimeksi mainituillakin on tarinassa varteenotettava rooli.

Min Tae-yeon (Yeon Jeong-Hun, 연정훈) on nelihenkiseen murhia tutkivaan tiimiin kuuluva syyttäjä. Hänen kollegansa ovat syyttäjä Yoo Jung-in (Lee Young-ah, 이영아), rikosetsivä Hwang Soon-bum (Lee Won-jong, 이원종) ja harjoittelija Choi Dong-man (Kim Joo-young, 김주영). Heistä ainoastaan Soon-bum tietää, että Tae-yeon on vampyyri.

Tae-yeon ei tunnu kovin merkittävästi eroavan tavallisista ihmisistä. Hän elää verellä (mutta ei ime sitä ihmisistä, vaan juo baarissa viinilasista), on fyysisesti voimakas ja lisäksi hänellä on eräitä yliluonnollisia kykyjä, joiden aktivoituminen saa hänen kulmahampaansa kasvamaan ja silmät muuttumaan sinisiksi. Mies hyötyy selvästi vampyyritaustastaan syyttäjän työssään, sillä se tarjoaa oivallisia apukeinoja kuolinsyiden selvittelyyn. Kun hän hörppää koeputkesta kuolleelta otettua verta, hän näkee lyhyen välähdyksen uhrin viimeisistä hetkistä.

Vampire Prosecutor on eniten amerikkalaiselta tuntuva korealainen sarja, jonka olen tähän mennessä nähnyt. Siitä tulee mieleen mm. CSI, Dexter ja X-Files. Sarja on nopeatahtinen, ja (lähes) jokaisessa jaksossa selvitellään uutta, itsenäistä murhatapausta. Varsinaista tarinaa, joka keskittyy Min Tae-yeonin seitsemän vuotta aikaisemmin kuolleeseen sisareen ja kaupungissa riehuvaan mustahuppuiseen vampyyriin, keritään auki huomattavasti verkkaisemmin. Loppua kohti taustatarina alkaa vallata yhtä enemmän ruutuaikaa, mikä on mielestäni hyvä asia.

Olen ihastunut siihen, kuinka korealaiset sarjat yleensä ovat jatkuvajuonisia ja muistuttavat  rakenteeltaan romaania tai superpitkää elokuvaa. Vampire Prosecutorin pätkittäisempi rakenne ei siis ollut minulle kovin mieluisa yllätys, vaikka sarjan edetessä osoittautuikin, että monet jaksot ovat oikein kiinnostavia ja toimivia.

Kokonaisuudessaan Vampire Prosecutor on mainio ja visuaalisesti miellyttävä sarja, joka sopii erityisesti rikospaikkatutkimuksesta kiinnostuneille. Yliluonnollisten olioiden ystäville suosittelisin ennemmin vaikkapa My Girlfriend is a Gumihoa tai Arang and the Magistratea.
Välillä oli vaikea pysyä kärryillä kaikissa juonenkäänteissä, mutta se luultavasti johtui ainakin osittain puutteellisista tai nopeasti vaihtuvista käännöksistä. Erityiskiitokset ansaitsee sarjan loppu, jossa yllätyksiä piisaa ja irralliset langanpäät on saatu solmittua taitavasti yhteen.

Min Tae-yeonin ja kumppaneiden tutkimukset eivät pääty sarjan viimeiseen osaan, vaan tarina jatkuu vuonna 2012 ilmestyneessä Vampire Prosecutor 2:ssa. Näyttää siltä, että kolmaskin tuotantokausi on tulossa.