Vanhaa rakennusta ollaan remontoimassa uutta käyttötarkoitusta varten, kun umpeen sinetöidyn oviaukon takaa löytyy pieni huone ja huoneesta 400 vuotta vanha naisen muumio. Muumion kanssa tekemisissä oleville ihmisille alkaa tapahtua omituisia, jopa hengenvaarallisia asioita. Kaikkein eniten löytö vaikuttaa talon omistajaan Jo Hyeon-miniin (Ryu Tae-joon, 류태준) ja nuoreen lääketieteen professoriin Gang Hui-seoniin (Han Eun-jung, 한은정), joka saa vainajan tutkittavakseen. Molemmat alkavat nähdä kummallisia välähdyksiä menneisyydestä, ja Hui-seonin olkapäähän piirtyy vähä vähältä salaperäinen kukkatatuointi. Vähitellen päähenkilöille valkenee, että heidän kohtalonsa linkittyvät yhteen paitsi muumion myös toistensa kanssa.
Dream of 400 Years tai 400 Year Old Dream (사백년의 꿈) on vain kahden jakson mittainen minisarja vuodelta 2011. Vuosisatoja kestävästä rakkaudesta – ja kostonhalusta – kertova draama yhdistää niin romantiikkaa, fantasiaa, dekkaria kuin kauhuakin.
Neljänsadan vuoden uni on draama, josta jäi melko ristiriitaiset tuntemukset. Toisaalta pidin paljon tarinasta, joka on aivan erilainen kuin missään toistaiseksi näkemässäni korealaisessa draamassa. Sarjan lyhyyden ja tiiviyden ansiosta juoni pysyy hyvin kasassa, eikä rönsyile tarpeettomasti kaikkiin ilmansuuntiin. Sarjan toteutus tuntui joiltain osin viimeisen päälle mietityltä, mutta toisilta osin taas kömpelöltä ja epäuskottavalta. Aivan erityisen häiritsevää oli se, miten epätieteellisesti ja epäpätevästi tutkijat kohtelivat muumiota ensimmäisessä jaksossa. Se nosti karvat niin pahasti pystyyn, etten kyennyt heittäytymään tunnelmaan mukaan sellaisella intensiteetillä kuin olisi pitänyt. Jostain syystä sarja myös näytti ja tuntui ilmestymisvuottaan huomattavasti vanhemmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti